Kotitaloudet kuormittavat kemikaaleilla vesistöjä – usein tietämättään

Jätevesien laatu paljastaa, että kodeissa käytetään paljon sellaisia tuotteita, jotka sisältävät ympäristölle vaarallisia aineita ja kemikaaleja.

Asukkaat kuormittavat jätevedenpuhdistamoja ja vesistöjä kodin kemikaaleilla usein tietämättään. EU:n ulkopuolella esimerkiksi tekstiilien valmistusta koskeva lainsäädäntö ei ole kovin tiukka. Siksi tuontitekstiilien mukana ostamme myös haitallisia aineita, jotka päätyvät pesussa jäteveteen. Tutuissa kuluttajatuotteissa, kuten paistinpannuissa tai vedenpitävissä teknisissä urheiluvaatteissa, voi olla haitallisia perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS-yhdisteitä), jotka ovat erittäin pysyviä. Yhdisteitä käytetään, koska ne hylkivät vettä, likaa ja rasvaa. Myös kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa käytettyä antibakteerista triklosaania löytyy jätevesistä. Triklosaania arvioidaan päätyvän suomalaisille jätevedenpuhdistamoille noin 25 kg vuodessa. Määrästä vesistöihin jatkaa noin kolmannes. Triklosaanin määrää voi vähentää helpoimmin jättämällä sitä sisältävät tuotteet hankkimatta. ”Jätevedenpuhdistamoissa poistetaan kyllä tehokkaasti ravinteet ja orgaaninen aines, mutta kaikkia haitta-aineita puhdistamo ei pysäytä, vaan niitä päätyy vesistöihin”, kertoo vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistyksestä.

Lajittelemalla ja valitsemalla oikein voit itse vaikuttaa vesistöjen tilaan ”Arjen valinnoilla on väliä. Ympäristömerkit huomioivat tuotteen koko elinkaaren ja rajoittavat tiukasti kemikaalien käyttöä. Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki kertovat tuotteen tai palvelun olevan ympäristön kannalta parhaiden joukossa,” kertoo asiantuntija Terhi Uusitalo Ympäristömerkinnästä.

Vastuullinen kuluttaja varmistaa, ettei omassa kodissa viemäriä käytetä roskiksena. Jätevesien johtaminen ja puhdistus onnistuvat parhaiten, kun viemäriin ei laiteta sinne kulumattomia aineita. ”Vie vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin. Vaarallisten jätteiden keräykseen kuuluvat myös kodin remontissa tutut aineet, kuten tärpätti ja maali”, muistuttaa vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistyksestä ja kannustaa medianedustajia haastattelemaan oman alueen vesihuoltolaitosta aiheesta.

Haluamme kertoa #pyttyasiaa Vesilaitosyhdistyksen ja viidentoista suomalaisen vesihuoltolaitoksen yhteinen Pytty-kampanja näkyy 7.11.2016 – 17.11.2016 seuraavien kaupunkien elokuvateattereissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Pori, Lappeenranta, Kuopio, Rovaniemi, Vaasa, Hämeenlinna, Porvoo, Kajaani, Järvenpää ja Kouvola. Voit katsoa tietoiskut sekä tietoa haitallisista aineista ja ohjeita vesistöystävällisiin toimintatapoihin kampanjan nettisivuilta pytty.fi.

Kampanja on Vesilaitosyhdistyksen Baltic Sea Action Group-sitoumuspankkiin antama sitoumus. Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten lisäksi Pytty-kampanjassa on mukana Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki.

Lisätietoja

Vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko, Saijariina.toivikko@vvy.fi, (09) 8689 012. Asiantuntija Terhi Uusitalo, Ympäristömerkintä, terhi.uusitalo@ecolabel.fi, (09) 6122 5118. Tiedottaja Eeva Hörkkö, eeva.horkko@vvy.fi, (09) 8689 0123. Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten tiedot löytyvät osoitteesta http://www.vvy.fi/jasenet/jasenet Kuvitukseen ideoita sekä kuvia median käyttöön www.vvy.fi/pytty2016